1900-luvun alussa oli yleist pelata viidell hykkjll, kolmella keskikenttpelaajalla ja kahdella puolustajalla. Tm vaikutti olennaisesti siihen, ett maalimrt muodostuivat tuolloin usein suuremmiksi kuin tavallisessa nykyjalkapallo-ottelussa; vuoden 1938 MM-kisoissa tehtiin keskimrin 4,7 maalia ottelua kohden[8], kun taas vuoden 2006 kisoissa tehtiin keskimrin vain 2,3 maalia yhdess peliss[9]. Mys eri pelipaikkojen edustajat nimettiin toisin: oli esimerkiksi rakentajia ja tukimiehi. Mys vlihykkjist saatettiin puhua viiden miehen hykkyslinjan myt.[10]